Oodi -monialaisen yhteistyön huipentuma

Oodin matka arkkitehdin pöydältä koko kansan olohuoneeksi ja kansainvälistäkin mainetta keränneeksi mestariteokseksi on ollut vuosien projekti. Suomi 100-hankeessa mukana ollut keskustakirjasto on työllistänyt pelkästään pintakäsittelyn osalta huomattavan joukon ammattilaisia, kuten arkkitehtejä, tutkijoita, suunnittelijoita, maalareita ja tarkastajia. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on sujunut onnistuneesti ja alansa parhaat ammattilaiset ovat toteuttaneet yhden Suomen keskeisimmistä puurakennuksista.

Kansainvälinen arkkitehtikilpailu keskustakirjaston suunnittelusta käynnistyi jo vuonna 2012. Vuotta myöhemmin, yli 500 ehdokkaan joukosta voittajaksi valittiin helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto ALA Oy. Arkkitehtuurikilpailun ohjelma perustui osittain kaupunkilaisten ajatuksiin ja unelmiin uuden kirjaston palvelutarjonnasta. ALAn ehdotuksessa nämä toiveet toteutettiin laajasti ja Oodi onkin kerännyt paljon kiitosta juuri tavallisten kansalaisten suunnalta. 

Kymmenien arkkitehtien työpanos

ALA on osakkaidensa Juho Grönholmin, Antti Nousjoen ja Samuli Woolstonin vuonna 2005 perustama, kansainvälisesti toimiva arkkitehtitoimisto, joka työllistää tällä hetkellä 54 arkkitehtiä ja sisustusarkkitehtiä. Oodin pääsuunnittelija Niklas Mahlberg kertoo, että eri suunnitteluvaiheissa hankkeen parissa työskenteli kaiken kaikkiaan 40 arkkitehtia. Hanke jakaantui 5 projektiarkkitehdin tiimeihin, joiden vastuulla oli  muun muassa käyttäjänäkökulma, julkisivu ja sisustaminen. Kilpailuehdotus toteutui lähes kaikilta osin alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Tavallisten kansalaisten toiveet saivat suunnittelussa erityistä huomiota

 

Oodi on lajissaan harvinainen, julkinen puurakennus Helsingin keskiössä. "Suunnittelussa piti ottaa huomioon esimerkiksi puumateriaalin paloturvallisuus, huollettavuus, ulkonäkö ja puun alkuperä", Mahlberg tähdentää. "Ulkoverhouksen osalta olennaisia tekijöitä olivat lisäksi sahaussuunta, dimensiot, pintakäsittely ja kosteuskäyttäytyminen".

Oodin sisätiloissa on pyritty muuntojoustavuuteen, eli kantavia rakenteita on mahdollisimman vähän. Näin tiloja voi muokata helposti ilman rajoittavia väliseiniä. Kantava rakenne perustuu kahteen teräksiseen siltakaareen, joiden alle, sisälle ja päälle on sijoitettu kirjaston 3 kerrosta. Kaarirakenne mahdollistaa sen, että sisätila on voitu rakentaa pilarittomaksi.

Päivittäispalveluja tarjoava aulakerros on vaikutelmaaltaan kevyt, avara ja virtaviivainen, kun taas toisen kerroksen oppimis- ja työskentey-ympäristö tarjoaa rauhallisia vetäytymispaikkoa monimuotoisen teräspalkiston lomassa. Kolmas, eli ylin kerros huikeine maisemineen on pyhitetty perinteiselle kirjastotoiminnalle.

Teknoksesta tehokas ja ammattitaitoinen vaikutelma

Teknoksen tuotteet ovat päätyneet Oodin julkisivuun, aulakerroksen puukattoon, toisen kerroksen kattoon, teräsrakenteiden puukotelointeihin sekä betoniseinien suojaukseen. Teknos on panostanut Oodiin useiden ammattilaisen voimin ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on kestänyt jo vuosia. 

"Teknoksella on ollut hyvä tekemisen meininki, varsinkin tekniset asiantuntijat ja tutkimuspuoli ovat olleet hankkeessa aktiivisesti mukana. Teknoksen tekemät, perusteelliset testit olivat ehdoton edellytys julkisivutuotteiden valinnalle", Mahlberg korostaa.

Oodi tuonut ALAlle paljon positiivista näkyvyyttä niin Suomessa kuin maailmallakin sekä muotoilun, toiminnallisuuden ja elinkaariajattelunkin näkökulmasta. Rakennuksen käyttöiäksi on suunniteltu ainakin 150 vuotta. 

"Oodissa on pyritty osoittamaan, että kotimainen puu on toimivaa ja materiaalitehokasta.  Tämän onnistuneen esimerkin myötä puuta voitaisiin käyttää rakentamisessa entistä enemmän. Suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa sekä korjaus- ja täydennysrakentamisessa. Jokainen huomattava puurakennus on valmistuessaan pilottihanke, jota tarkastellaan kriittisemmin kuin vakiintuneista materiaaleista valmistettu kohde. Toivon, että tulevaisuuden rakennusteollisuudessa puulla on vakiintunut asema", summaa Mahlberg.

ALA on jo matkalla seuraavaan suurhankkeeseen, joka on Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi puukattoinen terminaalirakennus. City Hall-terminaali valmistuu 2020-luvun alkupuolella.

Rakennustöiden valvonnalla ja viimeistelyllä tärkeä rooli

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n Rakennustöiden valvoja Ari Närvänen on ollut mukana  Oodi-hankkeessa täyspäiväisesti kaksi vuotta. Tarkastettavaa pinta-ala on yli 17 000 m² josta noin 10 000 m² on yleisötilaa. "Tämä on ollut uniikki ja mielenkiintoinen projekti, kuten kaikki suuret rakennushankkeet. Haastavinta projektissa on rakennusvaiheessa muuttuvat suunnitelmat sekä viimehetken muutokset, mutta niistä ollaan selvitty hyvin", kertoo Närvänen. 

Pasi Kalliokoski (vas.) ja Ari Närvänen tietävät, että Oodissa vierailee päivittäin yli 10 000 ihmistä.

Lainisalo Rakennusmaalaus Oy:n maalarimestari Pasi Kalliokoski on samoilla linjoilla. Pitkä projekti on vaatinut paljon työtunteja, mutta hän lähtisi uudelleen vastaavaan urakkaan. Maalaustyöt ovat laajuudestaan huolimatta sujuneet onnistuneesti ja ajallaan. Teknoksen tuotteet saavat Kalliokoskelta kiitosta: "Toisen kerroksen kattopinnoissa ja kattoon sijoitetussa talotekniikassa on käytetty TEKNOSPRO 5 seinämaalia, jonka tarttuvuus muun muassa ilmastointikanaviin on hyvä. Rappukäytävän maalaamattomien betoniseinien sidonta on puolestaan tehty TEKNOSPRO BINDER PLUS tuotteella. Se imeytyi erinomaisesti betoniin ja jätti huomaamattoman, mattamaisen pinnan".

Närvänen ja Kalliokoski tarkistavat työkansiostaan viimeisten korjausten työlistaa. Miehet toteavat, että vain muutama kohta on enää tekemättä. Viimeisen silauksen jälkeen Oodi on valmis tärkeimpään tehtäväänsä; suomalaisen sivistyksen ylläpitämiseen nykyisille ja tuleville sukupolville.