Pohjoismaiden nykyaikaisimmalla sisävesitelakalla kunnioitetaan perinteitä

Suomen sisävesien ainoassa katetussa telakkahallissa voi kuulla historian siipien havinaa. Päijänteen Telakalla maalataan yli satavuotiaita teräsveneitä perinteisesti epoksitervalla. Uudemmat teräsveneet pinnoitetaan niukkaliuotteisella, kovaakin kulutusta kestävällä INERTA 165 -epoksipinnoitteella.

Vanhoissa, teräksestä valmistetuissa höyrylaivoissa on sitä jotain. Ehkäpä siksi, että laivojen pitkään elinkaareen mahtuu lukuisia kiehtovia tarinoita ja paljon historiaa. Tai siitä yksinkertaisesta syystä, että teräksestä valmistetut höyrylaivat tehtiin kestämään jopa vuosisadasta toiseen. Päijänteen seudun vesistöissä on liikenteessä arviolta toistasataa vanhaa teräsvenettä, joista vanhin on jo 152-vuotias.

Vanhojen teräsveneiden upotusrasitusosuudet maalattiin perinteisesti epoksitervalla, josta käytetään myös nimeä epoksipiki. Epoksitervamaali antaa tehokkaan korroosiosuojan ja on helppo levittää paksuinakin kalvoina. TEKNOTAR 100 -epoksitervamaalilla maalattujen teräsveneiden voi antaa huoletta talvehtia järvessä tai meressä, koska pinnoite on joustavaa ja sitkeää, joten se kestää hyvin metallin suuretkin lämmönvaihtelut.

Mikäli epoksitervalla maalatun teräsveneen runkoon tulee vauriokohta niin koko alusta ei tarvitse maalata uudelleen. Riittää, että vaurioitunut kohta korjataan, epäpuhtaudet - kuten rasvat ja suolat - poistetaan, vanha maalipinta karhennetaan ja pidetään huolta siitä, että maalattava pinta on kuiva ja puhdas.

”Makeassa järvivedessä käytössä olevan, epoksitervalla maalatun veneen esikäsittelyksi riittää useimmiten hiekkapuhallus. Merivedessä olleiden alusten suola pitää kuitenkin aina pestä pois makealla vedellä”, Teknoksen Jyrki Sandberg muistuttaa. ”Ennen pinnat pestiin höyryllä, mutta hiekalla pinnasta tulee karheampi ja hiekalla pesu on jopa nopeampaa ja tehokkaampaa. On iso etu, että makean veden teräsveneitä ei tarvitse huuhdella”, Päijänteen Telakan Jouko Hytönen lisää.

Epoksitervan päälle ei suositella mitään muuta maalia kuin epoksitervaa. Mutta ei hätää, epoksitervamaalia on edelleen saatavana helposti ja nopeasti.

126-vuotias M/S Mallasvesi on nostettu telakalle kuntotarkastusta varten. Jouko Hytönen vastaa teräsveneiden pintakäsittelystä.

”Epoksiterva on joustavampi kuin perinteinen epoksimaali. Lisäksi epoksitervan pigmentti saattaa uida perinteisen epoksimaalin läpi, joten on varmempaa maalata epoksitervan päälle epoksitervalla”, Jyrki Sandberg korostaa.

Ainoa kotimainen epoksitervamaalin valmistaja

Teknoksen TEKNOTAR 100 on synteettisesti valmistettu, kaksikomponenttinen epoksitervamaali, joka ei sisällä terveydelle haitallisia PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä.

Epoksitervamaali muodostaa paksun, kemiallisesti kestävän suojan ja se soveltuu niin ulko- kuin sisäkäyttöön sekä maan- ja vedenalaisiin teräskohteisiin. TEKNOTAR 100 soveltuu hyvin myös betonipinnoille. Teknos on tällä hetkellä ainoa kotimainen epoksitervamaalin valmistaja.

Katettuun telakkahalliin mahtuvat isotkin alukset

Ruotsalaisen rannalla, Heinolan Hevossaaressa sijaitseva Päijänteen Telakka on Suomen sisävesien ainoa katettu telakkahalli ja se palvelee niin veneilijöitä kuin ammattilaivureitakin. 

Viisitoista metriä korkeassa telakkahallissa voidaan suorittaa isojenkin alusten korjaus- ja maalaustyöt säästä riippumatta. ”Telakkahalli on mitoitettu yhden Päijänteen vesistön suurimman laivan mukaan”, Jouko Hytönen kertoo ja viittaa Vesijärvellä liikennöivään, 130 paikkaiseen siipirataslaiva M/S Vellamoon.  "Jyväskylässä on tiettävästi yksi alus, joka joudutaan ottamaan telakalle pää kerrallaan", hän lisää.

Telakkahallin oven pinta-ala on 100 m² ja korkeus 12 metriä. Hallin korkeus on 15 metriä.

Vesijärven ja Päijänteen yhdistää Vääksyn kanava, joka on Euroopan vilkkaimmin liikennöity sisävesikanava. Suomen toiseksi suurin järvi Päijänne on yhteydessä Ruotsalaiseen Kalkkisten kanavan kautta.

M/S Mallasveden tarina

M/S Mallasvesi on nostettu telakalle kuntotarkastusta varten. 126-vuotias teräsvene on ikäänsä nähden erittäin hyvässä kunnossa.

Jos Mallasvesi osaisi puhua, sillä olisi monta jännittävää tarinaa kerrottavanaan. John Stenbergin Konetehtaalla Helsingin Hakaniemessä vuonna 1892 valmistunut alus oli alkuperäiseltä nimeltään Neptun III. Ab Mallasvesi -yhtiön omistuksessa laivan nimeksi muutettiin Mallasvesi II ja myöhemmin, palvellessaan metsäteollisuusyritys Ab Walkiakosken höyryhinaajana, se sai nimekseen Wäinämöinen.

M/S Mallasvesi on ikäänsä nähden erittäin hyvässä kunnossa. 

”Siihen aikaan Valkeakoskelle ei vienyt vielä teitä, joten kaikki puutavara kuljetettiin joko rautateitse tai vesistöjä pitkin. Päijänteen regatassa eräs vanhempi mies kertoi Wäinämöiseen liittyvän tarinan, jonka mukaan Wäinämöinen oli vuonna 1918 punaisten hallussa, kun he yrittivät paeta vesiteitse Tampereelta Hämeenlinnaan. Hinaajan perässä oli kuusi proomua, joissa oli karjaa ja pakenijoiden muukin omaisuus. Pitkälle he eivät kuitenkaan päässeet, koska Hämeenlinnassa heitä oli valkoiset vastassa”, Päijänteen Telakan Juha Hätönen kertoo.

Sittemmin yksityiseen omistukseen siirtynyt teräsvene kantaa jälleen nimeä Mallasvesi. Höyryn tilalla on dieselmoottori ja korkeuttakin aluksella on aiempaa noin kaksi kertaa enemmän. Mallasvesi ei suinkaan ole vanhin Päijänteen vesialueilla liikkuva teräsvene. Vanhin liikenteessä oleva alus on vuonna 1866 rakennettu Wilkas.  

Niukkaliuotteinen INERTA 165 kestää kovaa kulutusta

Uudemmat teräsveneet pinnoitetaan INERTA 165 -epoksipinnoitteella kahden kerran maalausjärjestelmällä suoraan suihkupuhdistetulle teräspinnalle. Korkealuokkaista epoksipinnoitetta on käytetty laajasti myös patoluukkujen ja merimerkkien pinnoittamiseen, koska se on perinteisiä epoksimaaleja kestävämpi mm. jäärasituksessa.

Teräsveneen upotusrasitusosuus on pinnoitettu kovaa kulutusta kestävällä, niukkaliuotteisella INERTA 165 -epoksipinnoitteella. 

Niukkaliuotteiselle INERTA 165 -epoksipinnoitteelle on ominaista hyvä tartunta suihkupuhdistettuun alustaan, se kestää voimakasta mekaanista rasitusta sekä kovaa kulutusta, koska kovettuneen maalikalvon pinta on sileä ja kova.

Talvisäilytyspalvelut ja huoltomaalaukset samasta paikasta

Korjaus- ja maalaustöiden lisäksi Päijänteen Telakka tarjoaa Päijänteen vesistön aluksille myös talvisäilytyspalveluja. ”Talvisäilytyksessä olevat metallirunkoiset veneet voidaan hiekkapuhaltaa ja maalata hallissa asianmukaisissa olosuhteissa, eikä niitä tarvitse hioa ja pintakäsitellä piilossa pressun alla”, myynnistä vastaava Päijänteen telakan Tommi Kemppainen toteaa.

Vahva vinssi jaksaa nostaa jopa 200 tonnia painavan aluksen.

Aluksen valmistumisen jälkeen se lasketaan veteen vaunussa useaksi tunniksi mahdollisten vuotokohtien paikantamiseksi. ”Nosturin vuokraaminen on kallista, koska vuotokohdat saattavat ilmetä vasta useiden tuntien päästä aluksen veteen nostamisesta. Meillä hiekkapuhallettu ja maalattu alus jää vaunun kyytiin ja voimme todeta helposti vuotaako vene vai ei”, pintakäsittelystä vastaava Jouko Hytönen sanoo.

Juha Hätönen (vas.), Jyrki Sandberg, Tommi Kemppainen ja Jouko Hytönen sekä erikoisasiantuntija Elmi-koira Ruotsalaisen rannalla.

Päijänteen Telakan taukotilojen seinällä komeilee vanhoista, puhki kuluneista ja valkoiseksi maalatuista teräslevyistä tehty kollaasi. ”Monta kertaa on käynyt mielessä, että Teknoksen maaleilla moni alus pysyy pinnalla”, Päijänteen Telakan pojat hymyilevät.