Hygieeninen rakentaminen kiinnostaa

Gallus teknologia- ja koulutuskeskuksessa järjestetty Hygienia sisätiloissa -seminaari avasi näkymiä tulevaisuuteen ja hygieenisempään rakentamiseen. Kiireellisiä toimia hoitoon liittyvien infektioiden ja antibioottiresistenttien mikrobien torjuntaan tarvitaan. 

Kuvittele, että rakentamiseen tai remontointiin sijoittamasi investointi maksaisi itsensä takaisin muutaman kuukauden sisällä. Utopiaako, ehkäpä ei, mikäli on uskominen kuuden alansa johtavan suomalaisen yrityksen eli HygTech -allianssin visioon kosketuspintojen kautta leviävien tartuntojen torjumisesta tilasuunnittelun ja rakennusteknisin keinoin. Eivätkä he suinkaan ole ajatustensa kanssa yksin. 

Teknoksen uuden teknologia- ja koulutuskeskuksen seminaaritila täyttyi marraskuun 1. päivänä lähes viimeistä istuinta myöten hygieenisestä rakentamisesta kiinnostuneista sekä alan tutkijoista ja asiantuntijoista.

Hygieniakonsepti auttaa kokonaisuuden hallinnassa

HygTech -hanke on yhdistänyt poikkitieteellisesti eri toimialojen tutkijat ja yritykset ja luonut asiakaskeskeisen toimintamallin, jollaista yksikään yksittäinen toimija ei pysty tarjoamaan. Konsepti koostuu kolmesta eri osa-alueesta; pinnoista ja kalusteista, taloteknisistä ratkaisuista sekä palveluista.

”Meillä oli radikaali ajatus; laitetaan kaikki sisätilan hygieniaan vaikuttavat asiat yhteen. Yhdessä pohdimme mihin suuntaan siitä lähdetään. On ollut hieno kokemus olla tutkijana mukana tässä hankkeessa”, Satakunnan ammattikorkeakoulun erikoistutkija Riika Mäkinen kertoi.

”Sairaalaympäristö vaatii tutkimustuloksia ja kunnallinen puoli on kiinnostunut siitä, mitä ratkaisuilla voidaan säästää. Onneksi ymmärsimme ottaa kauppakorkeakoulun mukaan hankkeeseen, koska paljon asioita liittyy myös konseptin kaupallistamiseen”, Mäkinen jatkoi. 

Kaupallistamisen tukemista on jatkettu meneillään olevassa Hygieniasta liiketoimintaa- eli HygLi -hankkeessa.

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkija Tiina Mäkitalo-Keinonen (vas.) ja Satakunnan ammattikorkeakoulun erikoistutkija Riika Mäkinen kertoivat HygTech- ja HygLi -hankkeista.

”Uutuuden haasteena ovat olemassa olevat rakenteet, jotka ovat muotoutuneet tukemaan sitä mitä jo on. Rakentamisen projektimaisuus ja pirstaloitunut arvoverkko ovat yleisesti tunnistettuja haasteita innovaatioiden käyttöönotolle. Uusi RT-ohjesarja tekee hygieniakysymykset näkyväksi alalla ja on keskeisessä asemassa ns. radikaalin innovaation onnistumisessa ja toteuttamisessa. Ohjesarja on tärkeä osa tarvittavan ekosysteemin luomista”, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkija Tiina Mäkitalo-Keinonen analysoi.

Maailman ensimmäinen kattava hygienia-ohjeisto

Rakennustieto Oy:n julkaisema Hygienia sisätiloissa -ohjesarja käsittelee kattavasti sisätilojen hygienian hallintaa ja tekee sen mitä todennäköisimmin ensimmäisenä maailmassa.

Keväällä 2017 julkaistu RT 91-11249 Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet -ohje sisältää perustietoja infektioista, niiden leviämisestä ja leviämisen estämisestä. RT 91-11250 Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu -ohje puolestaan antaa suuntaviivoja hankekohtaiseen ja infektiotorjuntatason mukaiseen tilasuunnitteluun. Syksyllä 2017 valmistunut KH 60-00632 Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto -ohje sisältää tilojen ylläpitoon, huoltoon ja siivoukseen liittyviä ohjeita.

Rakennetulla ympäristöllä on merkitystä infektioketjujen katkaisussa.

”Tilaajan tulee pohtia ja päättää jo hankesuunnitteluvaiheessa tavoiteltava hygieniataso. Hyvin suunnitelluilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa myös siihen, että tiloja on helppo huoltaa ja puhdistaa. Rakennetulla ympäristöllä on merkitystä infektioketjujen katkaisussa.”, Rakennustieto Oy:n liiketoimintajohtaja Jaana Matilainen sanoi. 

”Hyvin suunnitelluilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa siihen, että tiloja on helppo huoltaa ja puhdistaa”, Rakennustieto Oy:n liiketoimintajohtaja Jaana Matilainen totesi.

Rakennustietosäätiössä pohditaan jo seuraavaa askelta eli mahdollisen hygienialuokituksen luomista.

"Tällä hetkellä Suomessa ei ole rakennusmateriaaleille luokitusta, josta selviäisi tuotteiden käyttökohteelle tai tilalle sopiva hygienia- ja puhdistettavuusluokka. Rakennustietosäätiö haluaakin nyt selvittää, onko tuotteiden hygienialuokitukselle tarvetta", Jaana Matilainen kertoi.

Kiireellisiä toimia tarvitaan

Eurooppalaisissa sairaaloissa arvioilta 3.2 miljoonaa potilasta saa vuosittain hoitoon liittyvän infektion ja 37 000 heistä kuolee. (ECDC Report 2011 - 2012 ECDC Point Prevalence Survey). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnollinen osastonhoitaja Tiina Kurvinen kertoi hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta Suomessa. 

”Hoitoon liittyvät infektiot ovat vakava kansanterveydellinen ongelma ja niiden hoitaminen on kallista. Kulmakivenä ovat aseptiset työskentelytavat ja käsihygienia. Hyvää käsihygieniaa ja pintojen yleistä puhtautta ei voida liiaksi korostaa. On hyvä, että teknologia ja mikrobeja tuhoavat pinnoitteet ovat tulossa meille avuksi”, Kurvinen sanoi.

Vaikka antibioottiresistenssi ei ole Suomessa vielä kovin suuri ongelma ja antibioottien käyttö on varsin vastuullista, niin se ei anna tilanteesta koko kuvaa. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa tilanne alkaa olla jo vakavampi. WHO:n yleiskokouksen päätös 67.25 edellyttää jäsenmailta kiireellisiä toimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Näin todetaan mm. Suomen sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisessa toimintaohjelmassa.

”Tilanne maailmalla näyttää jokseenkin toivottomalta, ellei uusia mikrobilääkkeitä saada käyttöön. Resistentit mikrobit eivät tunne rajoja vaan liikkuvat helposti maasta toiseen ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden mukana. Kyseessä on siis maailmanlaajuinen ongelma”, dosentti, FT Jari Jalava totesi.

Infektioiden ehkäisyyn ja resistenttien bakteerien leviämisen torjumiseen mietitään jatkuvasti uusia keinoja. Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä Jari Jalava näkee valistuksen lisäämisen sen suhteen, miten matkailu vaikuttaa mikrobilääkeresistenssin leviämiseen.

”Rajoja ei voi sulkea eikä matkailua estää, mutta on tärkeää lisätä merkittävästi valistusta”, Jari Jalava sanoi.

Vaikka antibioottien käyttö on Suomessa kohtuullista ja kokonaiskäyttö on laskussa, niin uhkana ovat maailmalta saapuvat erittäin resistentit bakteerikloonit. ”Tämän ilmiön hidastamiseksi ja osittain estämiseksi HygTech -allianssin ratkaisut tarjoavat apua”, Teknoksen myyntipäällikkö Harry Kouri sanoi.

Teknoksen designasiantuntijat Katja Viimavirta ja Taina Jyrkkärinne esittelivät sisätilojen hygienian hallintaan kehitettyjä maaleja ja pinnoitteita.