Katon maalaus

Talon vesikatot altistuvat auringolle, sateelle, pakkaselle, lumelle ja jäälle, minkä takia niiden pinta rapautuu, likaantuu ja haalistuu ajan myötä. Katteen elinikää voidaan pidentää säännöllisellä huollolla. Siisti pelti- tai tiilikatto auttaa myös pitämään talon ulkonäön viimeisteltynä ja arvokkaana.

Inspiroidu ULKOVÄRIT-kartan väreistä ja luo katollesi kestävä pinta maalaten!

Ohjeet peltikaton huoltomaalaukseen

1. Poista hilseilevä ja huonosti kiinni oleva maali sekä ruoste kaapimalla, hiomalla tai painepesurilla.
2. Pese katto Teknoksen RENSA® ROOF Kattopesulla ja huuhtele hyvin vedellä.
3. Suojaa ympäristö tarvittaessa ja sekoita tuote huolella ennen maalaustyön aloittamista. Paikkamaalaa ruosteiset, esikäsitellyt kohdat FERREX® AQUA Ruosteenestomaalilla. Anna kuivua noin 1 vuorokausi.
4. Maalaa pohjamaalatut sekä peltipaljaat kohdat KIRJO® AQUA Peltikattomaalilla tai KIRJO® AQUA 20 Peltikatto- ja julkisivumaalilla kertaalleen.
5. Pintamaalaa katto valitsemallasi KIRJO® AQUA -maalilla yhteen kertaan.
6. Lopuksi puhdista työvälineet RENSA® BRUSH Pensselipesuaineella ja vedellä.
7. Käsittele jätteet pakkauksen ohjeen mukaan. Tyhjä, kuiva pakkaus voidaan kierrättää.
   
   

Vinkit katon maalaamiseen

Huomioi ennen maalaamista

Vesiohenteinen KIRJO® AQUA Peltikattomaali soveltuu uusien maalaamattomien sinkittyjen/galvanoitujen pelti- ja teräspintojen maalaukseen eikä vaadi ilmastoitumista.

Vesiohenteinen KIRJO® AQUA 20 Peltikatto- ja seinämaali soveltuu uusien maalaamattomien sinkittyjen/galvanoitujen pelti- ja teräspintojen maalaukseen niin pysty kuin vaakapinnoillakin. Ei vaadi ilmastoitumista.

TEOLLISESTI MAALIPINNOITETUT TERÄSOHUTLEVYT

KIRJO® AQUA Peltikattomaali ja KIRJO® AQUA 20 Peltikatto- ja seinämaali soveltuvat teollisesti maalipinnoitettujen teräsohutlevyjen huoltomaalaukseen: polyuretaani-, PURAL-, PUREX-, polyesteri-, akryyli- ja PVC-Plastisol -pinnoitteet. Vanhan pinnoitteen tyyppi ja KIRJO® AQUA -maalin soveltuvuus tulee selvittää ennen maalausta.

Teollisen pinnoitteen kunto ja tartunta peltiin tulee arvioida tarkoin. Jos vanha pinnoite on pahoin vaurioitunut, haalistunut/liituuntunut, halkeileva tai irtoilee laajoilta alueilta, se on poistettava kokonaan ennen maalausta KIRJO® AQUA:lla tai KIRJO® AQUA 20:llä. Vanhan heikosti alustassaan kiinni olevan pinnoitteen irtoamista ei voida pysäyttää huoltomaalaamalla.

MAALAUSOLOSUHTEET

Huomioithan ennen maalausta, että maalattava pinta on kuiva. Maalaustyön ja maalin kuivumisen aikana tulee ilman, pinnan ja maalin lämpötilan olla yli +10 °C ja ilman suhteellisen kosteuden alle 80 %. Pinnan lämpötila ei saa olla yli +40 °C, ettei tuotteen sisältämä vesi haihdu liian nopeasti, maalipintaan muodostu huokosia, tarttuvuus heikkene tai kuplia ilmene. Maalattaessa lämpimiä yli +30 °C pintoja, maalia kannattaa ohentaa 5-10 %.

Peltikattoja maalattaessa tulee varoa, ettei kaste tai sade pääse laskeutumaan tuoreeseen maalikalvoon, jolloin maalipinta himmenee. Maalausta liian aikaisin aamulla ja liian myöhään illalla kannattaa välttää, koska katolle tiivistyvä kaste voi aiheuttaa ulkonäkövirheitä maalikalvoon. Tuulisella säällä maalausta tulee myös välttää, sillä maali saattaa nahoittua liian nopeasti ja tartunta jäädä heikoksi. Lisäksi pintaan saattaa lentää roskia tuulen mukana.

Näin onnistut varmasti

• Katon maalaus kannattaa suunnitella huolellisesti. Varaa yhtenäisten pintojen maalaamista varten tarpeeksi maalia samasta sävytyserästä. Näin vältät mahdollisten sävyerojen ja työsaumojen syntymisen. Muutoinkin työsaumat on hyvä järjestää suunnitelmallisesti rikkoviin kohtiin.
• Pesu ja maalaus kannattaa tehdä yksi lape kerrallaan, koska työn pitkittyessä säästyt esimerkiksi uudelleen pesulta.
• Kattomaalien maalausmenetelmiksi soveltuvat sively ja suurpaineruiskutus.
• Älä maalaa itseäsi nurkkaan: suunnittele katon maalausjärjestys siten, että pääset alas sotkematta maalipintaa.

RIITTOISUUDEN LASKEMINEN

Peltikattomaalin riittoisuus kertasivelynä on 7 - 8 m²/l, jolloin menekkinä voidaan käyttää esimerkiksi 7 m²/l.

Tiilikattomaalin riittoisuus kertasivelynä on 4 - 7 m²/l, jolloin menekkinä voidaan käyttää esimerkiksi 5 m²/l.

Laskiessa maalin menekkiä, käytä kaavaa: maalattava kokonaispinta-ala m² / riittoisuus m² per litra = tarvittava maalimäärä L.
Esimerkiksi näin lasket tarvittavan maalimäärän peltikaton kertamaalaukseen pinta-alan ollessa 163 m²: 163 m² / 7 m² per litra = 23,3 l -> 3 x 9 l purkki.